I still want to drown whenever you leave, please teach me gently how to breathe

syksy on jo hyvästelemässä, värit on kuolleet ja talvi koittaa jo nokkia viimesiäkin elämän rippeitä niinkun mikäkin nälänhätäinen kanalintu. mä olen henkilökohtaisesti todellakin valmis rakastumaan pimeään ja öiseen kuunvaloon joka pitää mua hereillä jatkuvasti uudestaan, eikä kylmä haittaa mua ollenkaan. Birdyn, Tove Lon ja Arctic Monkeysin musiikki kynttilänvalossa pitää mulle seuraa, ja kaivoin tänään mun vanhan DS liten kaapinpohjalta ja oon pelannut Pokémonia like there's no tomorrow. mulla menee miten mulla aina ennenkin on mennyt. hyvää viikonloppua? hyvää huomenna alkavaa viikkoa? en jaksais ees tietää.

I'm caught in the crossfire of my own thoughts, the color of my blood is all I see on the rocks as you sail from me

ei mulla taaskaan ole asiaa. tänään on sunnuntai, kello on kolme, eilen oli koulua, koulu on. turkinpippureita?

people change and people grow, love can heal a broken soul, but you're all you need and all you'll know

päivät pyörii ympäri ja kuluu miten kuluu. eilen olin kaupungissa, perjantaina siivosin, torstaina kävin lenkillä, keskiviikosta en muista hölkäsen pöläystä ja viime yönä mä katsoin Hannah Montanaa aamuyöhön asti. älkää tuomitko mua, et tiedä kuinka tylsistynyt mä olin.

And it is never a mistake to be afraid of what you face, cause you are always two worlds away of who you'll be one day

you deserve a forever, not a boy looking for better, but as long as you're still here i'll try to keep you near

hei, en tiedä, ei mulla ole asiaa. TRXYE julkaistiin perjantaina, ja olen ollut hyvin rakastunut. olen kaivannut luettavaa, ja eilen olin tädin juhlissa. oon tylsistynyt, ja tämän vuoksi olen lisännyt amazon-ostoskärryihin kaksi keri smithin journalia, alfie deyesin pointless bookin ja 642 things to write about-kirjan. nyt tarvitsen vaan jonkun tilaamaan ne mulle. muuten mulle kuuluu lähinnä "ei mitään" ja "en tiedä". koulu alkoi, ja en kommentoi sitä. en mä oikeesti tiedä. 

missing you never led to much of anything

won't close my eyes and i know that i can survive, i'll walk through fire to save my life

kaunista lauantai-iltaa kaikille miljoonille ihmisille jotkä täällä vierailevat, näin aluksi mun on pakko mainita, että mä nään horisontissa metsän takana auringonlaskun värit ja kuuntelen Siaa, London Grammaria ja Music For Cars EP:tä kynttilänvalossa. news-wise, vietin alkuviikon sairaana ja heikkona vaivoin pystyssä (olisiko se ollut keskiviikko, kun olin pökertyä ja vapisin ja silmät sumeni täysin), mutta loppuviikosta olo on ollut oikein virkeä, mutta olen ollut todella levoton ja todella ahdistunut jatkuvasti kaipaillessani tekemistä ja ihmisiä, joiden kanssa aikaa tuhlata. tänään vietin ihanan paljon aikaa ihanan (tai ihanien) ihmisen (tai ihmisten) kanssa. olen yrittänyt tehdä inventaariota ja heittää turhaa tavaraa pois, ja niin olen myös tehnyt. olen salaa jo innoissani koulunalusta, koska tyhmänä olen unohtanut, millaista se loppujen lopuksi aina olikaan ja miltä se päivä päivän päälle tuntui, mutta ei se haittaa. huomasin juuri, että luulin (tai toivoin) kovasti että tänään on sunnuntai, ja pääsin pettymään. ei kai sekään haittaa.

what can you say when the world turns grey, it's such a shame - and if you'd ask me, baby, i'd do anything for you

lähemmäs kuukausi kai on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjauduin tälle sivulle kirjoittamaan jotakin. pääosin siksi, etten ole tehnyt mitään kirjoittamisen arvoista (tulevaisuuden minä tulee tähän ja mainitsee kuvat muokattuaan ja ladattuaan, että olen mä tehnyt ainakin jotain kirjoittamisen arvoista, mutta en vaan ole yksinkertaisesti jaksanut tehdä mitään) ja mulla ei ole ollut mitään materiaalia postata (kyllä mulla on ollut). pääosin myös siksi, että olen ollut laiska ja ehdottoman väsynyt. kesäkuun loppuviikot kun vietin jatkuvasti töissä, parhaimmillaan kuusi päivää viikossa, ja nyt teen hanttihommia samalla kojulla, samalla torilla, edelleen lähes koko viikon ympäri. heinäkuun alussa minä, äiti, isä ja serkkutyty oltiin myös mökillä, ja sain nauttia kolme kaunista auringonlaskua ja kolme auringonnousua, joiden ohi me nukuttiin kahtena aamuna, ja joista kolmannes oli verhoutunut valitettavasti paksuun utuun. keskiviikkoaamuksi (16. päivä, siis viime keskiviikko) olin asettanut herätyksen aamulle kello 3:20, autossa kun piti olla aamuneljältä ja kuopion lentoasemalla vartin yli viisi. lennettiin helsingin kautta tukholmaan, jossa me vietettiin kaksi yötä isän tädin luona ja josta käsin vierailtiin tukholman keskustassa shoppailun ja abba-museon merkeissä sekä haga parkissa, jossa kävimme myös fjärilshusetissa, siis "perhostalossa", jossa ihailtiin sademetsän kasveja, öttiäisiä, perhosia, papukaijoja ja kaloja (pääsin moikkaamaan useampaa karppia, haita, klovnikalaa ja kaikenmoisia muita enemmän ja vähemmän ällöttäviä polskijoita.)

mitä mä sen lisäksi olen tehnyt? en mitään, en yksinkertaisesti, ehdottomasti yhtään mitään. olen istunut mun nojatuolissa, mun työpöydän ääressä, tietokoneen edessä, katsoen disney-elokuvia, soittaen kitaraa, laulaen nuotin vierestä stereoista tulevan musiikin päälle. ympäripyörivän tylsää. sellaista mun kesä (ja yleensäkin vapaa-aika) usein tosin tuppaa olemaan,  kaikennäköistä velvollisuuksien lykkäämistä myöhemmälle ja turhaa pään puhki pohtimista. mun piti jo kesän ekoilla viikoilla siivota mun lipasto, jossa on viisi! VIISI! laatikkoa, ja se ei olisi iso homma, mutta luuletko muka että mä saan sen aikaiseksi ennen kuin koulu alkaa?

loppukesäksi mulla ei ole mitään suunnitelmia. mun pitäisi käydä kaupungissa ostamassa meikkijutsuja ja koulutarvikkeita vielä jossain ajoin, ja elokuun vaihteessa nään vielä mun siskoa, joka lupautui värjäämään mun hiukset uudelleen, kun viime kampaajakäynti toukokuussa ei onnistunut aivan niinkuin oli tarkoitus. ei mulla muuta ole.

kai mun on pakko vielä tähän loppuun mainita, että kalat on kyllä aivan kamalia poseeraajia. anteeksi, että tämä posti on kamalan pitkä ja täynnä kuvia ja paljon tekstiä, mutta nyt kun en ole mitään luonut pidempään aikaan, niin kai se toimii jonkinlaisena hyvityksenä. en tiedä. figure it out. hyvää loppukesää kaikille jotka tämän lukee.

// darling, you can't let everything seem so dark blue

Lana Del Rey, sinä maailman kaunein ihme ja minulle kaikista rakkain, mä en tiedä kuinka sinä kykenet kerta toisensa jälkeen hämmästyttämään minut, tai kuinka sinä saat mut rakastumaan sinuun kerta kerran jälkeen syvemmin. Ultraviolence sai minut kyyneliin. olisinpa minäkin kaunis kun itken. tämä on tosiaan sinun showsi.

I'm a dragon, you're a whore, don't even know what you're good for

olen tehnyt töitä ja herännyt aamulla puoli seitsemältä. juhannuksen "juhlimme" isänpuoleisten isovanhempieni mökillä, josta kuvatkin ovat peräisin. olen viettänyt aikaa kirjaimellisesti kolmen ihmisen kanssa, mun työnantajani, kaverini ja siskoni. olen tuntenut paljon iloa, ja olen huomannut, millaisilla elämäntavoilla mä saan pidettyä itseni iloisempana, ja sekin on tuonut minulle iloa. olen jutellut pitkästä aikaa erään aivan suloisen henkilön kanssa, ja sekin saa mut iloiseksi. olen kaikenkaikkiaan ollut kovin iloinen, kun mulla ei ole ollut aikaa murehtia, kun on aamulla pitänyt herätä aikaisin töihin ja päiväsaikaan mua vain aina stressaa, kun kaikenlaista pitäisi aina sillointällöin saada aikaiseksi.
vielä mietityttää, mutta mulla on hyvä olo, ja olen tyytyväinen. eipä mulla muuta sanottavaa olekaan.

Will you still love me when I shine from words but not from beauty?

// they say i'm wasting time, they say that i'm no good summer of my life not doing what i should

miausmaus, mulla ei ole minkäänlaista visiota kirjoittaa tekstiä jaettavaksi. mulla ei taida olla oikeastaan mitään asiaa. halusin vain jakaa muutaman otoksen, vähän niinkuin ilmoittaa että mä olen vielä olemassa. täällä mä oon.
menetin mun ihanan sängyn, ja mun huone on nyt ontto, ja hädin tuskin kykenen istumaan mun sängyn laidalla putoamatta, kun ennen tilaa oli makoilla miten päin tahansa. olen saanut kaksi mulle rakasta ystävää takaisin (vaikka toista en ehkä koskaan menettänytkään), mutta oon kokenut myös pettymystä näin muutaman (?) viikon sisään. mun todistukseni näytti nätiltä, ja sain myös kovin nätin keskiarvon. mahtavaa,

// give me all of that ultraviolence

olen tullut siihen tulokseen, että otan liikaa kuvia asioista sänkyni päällä. joudun luopumaan tuosta ihanuudesta tosin tänä sunnuntaina, joten mulla on lupa ottaa siitä kaikki ilo irti. Ultraviolence kutittaa nenänpäällä ja odotan kesäkuun 13. päivää perjantaita itku kurkussa. olen luuhannut kauppakeskuksissa ja kaupungissa monta tuntia viikossa, mutta koska olen armottoman huono löytämään mitään ostamisen arvoista, olen kävellyt ulos tyhjin käsin. mulla on kamala keikkakuume, niin kamala että surettaa. haluan täyttää huoneeni virheällä. mua pelottaa, että mulle Espanjasta tulevat juhlamekot, joiden tulisi käydä mm. veljen ylioppilasjuhliin, ovat väärän kokoiset, koska en ehdi löytää mistään uutta mekkoa perjantaina. en ole vielä ehtinyt hermostua kouluarvosanoistani, mutta nyt kun aloin ajattelemaan sitä, toivon tosi paljon, että taito- ja taideaineiden numerot eivät ole ainakaan paljoa laskeneet jouluisesta. tälle viikolle on kai luvattu pelkkää sadetta, tylsää.

// i ain't no angel, i never was

hyvää päivää, aamua, iltaa ja yötä. mä olen viettänyt aikaa kovin tuhlaillen kirjoja lukien, youtube-videoita katsellen ja kokeita sivuuttaen. tänään on jasmine van den bogaerden, yleisemmin birdynä tunnetun lahjakkaan nuoren tytön syntymäpäivä. tänään mulla oli myös biologian koe, ja mä vihaan vihaan vihaan biologiaa yli kaiken. huomiseksi mulle on varattu kampaaja-aika, ja mä haluan itsepäisesti vaalentaa hiukseni nätin tasaisen vaaleaksi. sellaiseksi lämpimäksi ja ei ihan valkovaaleaksi, vaan sellaiseksi nätin vaaleaksi. (olen pitkään käynyt mun mielessä kamppailua siitä, haluanko värjätä mun hiukset lilaksi tai pinkiksi vai en. oon hyvin varma, että vastaus on kyllä, joten vaalentaminen olisi vähän niinkuin pakollista. jos mä niistä sitten tykkäisin.) ei mulla oikein ole mitään asiaa. halusin vaan kirjottaa jotakin.

flowers in my hair & your breath smelled like whiskey promised anywhere that i go, take you with me

vappuviikon loppu maaseudun rauhassa mummon ja mun lempikissen seurassa, i would like to thank not only god but jesus. kävin ratsastamassa mun serkun ja kummin suomenhevosella ja putosin kyydistä tallin pihassa selälleni, kun yritin epätoivosesti kivuta konin luisen selkärangan päältä alas maan kamaralle (istuttii serkkutytyn kanssa molemmat selässä, joten jaettiin matka puoliksi ja taiteilin satulassa vaan sen ekan puolikkaan.). toivottavasti tulee ees koko selän kokonen mustelma jotta jäis jonkinlainen muisto siitä. lähden varmaan kohta lenkille, ja pitäs vielä siivota tää mun huone ja lukee historian kokeisii. mun puhelin *pitkästä aikaa* irtisano ittensä joten ei kannata ees yrittää saaha yhteyttä muhun. mä en enää muista mistä kaikesta mä oon tähän suuntaan kirjottanut, joten annan luvan ihmetellä kun valitan samoista asioista kolme kertaa peräkkäin. vihaan vihaan vihaan *suomen* kevättä tämän sään takia. en tykkää kylmästä enkä rakeista enkä rännästä enkä kylmästä sateesta joka ei kuivu auringon lämmössä. toisaalta keväällä kaikki aistit on huipussaan ja ihastuttaa ja naurattaa. itkettää myös. turhauttaa kun asiat ei mene niinkuin haluisin, mutta toisaalta mä olen kasvanut enemmän kuin koskaan vastoinkäymisten ja pahan mielen pohjalta. harmittaaaaa.

make you copy, cut, paste and click on me, i'm glistening

silja line & tukholma, pääsiäinen 2014