sain tiistaina luettuu loppuun Looking For Alaskan, John Greenin aivan mahtavan kirjan. vaikka se onkin kauhee common white girl-tägi, mun oli pakko lukee se alkuperäiskielellään koska aika huimastihan tota on ylistetty JNE, ja pakko sanoo et hiljaiseks veti. kirjan päähenkilö oli obsessoitunu kuuluisien henkilöiden viimeisistä sanoista ja niiden ulkoo muistamisesta, ja itse asiassa mä aloin niitä netistä lukee. tähän mennessä mun lemppareita on jo ennestä tutut Kurt Cobainin sanat itsemurhakirjeessään. Kurt on muutenkin mulle iso idoli ja todella rakas. ihastuin myös Henry Ward Beecherin otsikossaki mainittuihin sanoihin, ja myös edellämainitussa kirjassa useesti mainitun Simón Bolívarin sanat tarttuivat tiukasti mieleen.
en tässä lähiaikoina olekaan kovin muuta tehnyt kuin lueskellu, kuunnellu tosi paljon Nina Nesbittin musiikkia (jonka debyyttilevy on muuten just julkaistu, käykää spotifystä tai jostain kuuntelee jos fiiliksiä on, levyn nimi on Peroxide) ja tehny läksyi. oon myös tainnut
vahingos valvoa laittoman myöhään, ja oon heränny inhottavasti joko todella aikasin tai sit tosi paljon liian myöhää. kuviakaan ei oo tullut otettua paljon, joten tyytykää noihin että ei aivan täydellisen tylsä tekstiposti tääkään olisi. sORI
Ihanii kuvii :)
VastaaPoista